Lestijoen kalanviljelylaitos

Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen käytössä on Lestijoen yläjuoksulla Toholammin Sykäräisessä sijaitseva Lestijoen kalanviljelylaitos.  Laitoksen perusti vuonna 1993 Lestijoen kalastusalue ja laitoksen tehtävänä on ollut tuottaa eri-ikäisiä taimenenpoikasia aluksi Lestijoen ja myöhemmin myös Perhonjoen taimenpoikastuotannon tueksi.  Laitokselta on toimitettu  vuoteen 2022 mennessä Lestijoen valuma-alueelle n. 2 miljoonaa mätijyvää tai esikesäistä poikasta sekä seilut 390.000 1 -kesäistä tai vanhempaa taimenen poikasta ja Perhonjoen valuma-alueille 50.000 1 -kesäistä tai vanhempaa poikasta.

Uhanalaisten kalakantojen tukeminen

Muutaman viimeisimmän vuosikymmenen aikana Perhonjoen ja Lestijoen vesistöalueilla on toteutettu varsin laajoja kunnostustoimia.  Aluksi lauttaussääntöjen kumoamiseen liittyvinä valtion velvoitteina ja myöhemmin kansallisiin ja EU -ohjelmiin pohjautuvina ja sekä viranomaistoimin että paikallisin voimin toteutettuina kunnostusprojekteina. Niin Perhonjoen kuin Lestijoenkin pääuomien virta-alueiden kunnostukset on pääosin jo toteutettu. Kumpaisenkin joen sivu-uomien kala- ja raputaloudelliset kunnostukset ovat alkaneet 2010-luvulla. Niiden toteuttajina ovat olleet paikalliset kalatalousyhteisöt, joskin tien avaajana kunnostustoimissa on ollut Pohjanmaan Luonnonsuojelupiiri ja sen aktiiviset ja asiantuntevat purokunnostajat.  Pienimuotoisten kunnostusten vauhdittajana ovat toimineet mm. VYYHTI- ja Ravinneratas -hankkeet. Nyttemmin on meneillään puroluokan vesien paikallisia kunnostusaikeita ja -hankkeita ainakin Kaustisen ja Vetelin alueilla.  Kunnostushankkeiden tärkein motiivi on ollut menetettyjen vaelluskalojen lisääntymis- ja poikasalueiden sekä niiden myötä kala- ja rapukantojen palauttaminen peratuille alueille.

Vaelluskalojen  luontaisen elinkierron palauttamisessa on aiemmin alueilla toimineilla kalastusalueilla ollut hyvin merkittävä rooli.  Kalastusalueet toimivat aikanaan hyvin aloitteellisesti sekä Lestijoen että Perhonjoen vaellusesteiden poistamiseksi.  Lestijoen Korpelan voimalaitospadon ohittava kalatie valmistui vuonna 2014 ja on siitä lähtien mahdollistanut vaelluskalojen nousun aina Lestijoen latvaosille saakka. Perhonjoen Pirttikosken muodostaman kalannousuesteen ratkaisemiseksi haetaan paraikaa ratkaisua.  Viranomaistahoilla on myös ollut merkittävä rooli alueen virtavesien kalannousuesteiden ratkaisemisessa. Perhonjoen Yrttikoskeen ja Sääkskoskeen sekä Tomujoen Roukalankoskeen rakennetut kalatiet on saatu aikaan pääasiassa viranomaistoimin.

Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen jäsenyhteisöt pyytävät erityisluvilla syksyisin vaellussiikaa Perhonjoen ja Lestijoen suualueilta. Pyydetyistä kaloista lypsetty mäti hedelmöitetään ja toimitetaan talven ajaksi Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton ylläpitämään hautomoon Pyhäjoelle.  Keväisin Kalatalousyhteisöjen Liitto ja paikalliset kalatalousyhteisöt istuttavat huomattavia määriä vastakuoriutuneita vaellussiianpoikasia Perhonjoen sekä Lestijoen alajuoksuille ja suualueille.  Osa jokisuilta pyydettyjen ja lypsettyjen siikaemojen mädistä saaduista poikasista kasvatetaan lähialueella olevissa luonnonravintolammikoissa kesänvanhoiksi ja istutetaan syksyisin rannikkoalueille. Ilman näitä mittavia tukitoimia kalastettavat vaellussiikakannat olisivat Keski-Pohjanmaan rannikolla hyvin heikot.

Valtion kalanviljelyvaroin tuotetaan ja istutetaan sekä Perhonjoen että Lestijoen alueille vuosittain erinäisiä määriä 1-vuotiaita ja 2-vuotiaita Lestijoen kantaa olevia meritaimenia. Istutettavien kalojen emokalastot on perustettu Perhon ja Lestijokisuulta pyydettyjen taimenten jälkeläisistä.

Valtio toteuttaa Perhonjoen ala- ja keskiosan järjestelyhankkeiden velvoitteisiin kuuluvina tukitoimina mm. mittavia nahkiaisistutuksia ja emonahkiaisten ylisiirtoja.  Samaan velvoitteeseen kuuluvina toimina on kohennettu ravun elinalueita Perhonjoen alajuoksulla aina Alavetelin järviryhmään saakka sekä istutettu huomattavia määriä emorapuja kunnostetuille alueille.