Kalastusrajoitus.fi
Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus. Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelusta löytyy tietoa, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Palvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset.
Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tiedot rajoituksista päivitetään palveluun arkipäivisin.
Linkki: https://kalastusrajoitus.fi
Kalatalousaluetta koskevat kalastusrajoitukset
Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen virtavesillä on voimassa siian, taimenen ja lohen syysrauhoitus (ks. Pyyntimittataulukko).
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki virtavesillä saaliiksi joutuvat siiat, taimenet ja lohet on viipymättä laskettava takaisin veteen oli niiden kunto mikä hyvänsä. On myös muistettava, että rasvaevällinen taimen on aina ja kaikilla Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen vesillä rauhoitettu.
Ravun rauhoitus alkaa 1.11. ja myös ankerias on tähän vuodenaikaan rauhoitettu.
Rauhoitetun tai alamittaisen kalan hallussapidosta tai kalastuksesta voidaan määrätä sakon lisäksi seuraamusmaksu, joka on mm. rasvaevällisen taimenen osalta 3.260 euroa.
Säädösten lisäksi vesialueiden omistajat ja kalastusoikeuden haltijat ovat voineet asettaa säädöksiä tiukempia ajallisia tai paikallisia kalastusrajoituksia.
Ravustusta saa harjoittaa ainoastaan vesialueen omistajan luvalla (ja suorittamalla kalastonhoitomaksun). Keski-Pohjanmaalla esiintyy rapua enää paikallisesti ja harvahkosti eivätkä rapukannat ole olleet viime vuosina ravustusta kestävällä tolalla. Jokirapukantojen heikentymiseen on ollut useita syitä, joista rapurutto on merkittävin. Rapurutto on taas aiheutunut monissa tapauksissa ihmistoimista (mm. siirtämällä täplärapua vesistöön tai ravustamalla samoilla pyydyksillä useilla eri alueilla). Rapuruton leviämisen estämiseksi on tärkeää noudattaa erityistä varovaisuutta ravustusvälineiden siirroissa alueilta toisille. Parempi olisi, ettei rapupyydyksiä siirrettäisi vesistön alueelta toiselle ennen perusteellista desinfiointia tai ollenkaan. Täplärapua ei saa istuttaa Keski-Pohjanmaan alueelle ja sen siirtäminen Keski-Pohjanmaan vesiin on kalastulain perusteella rangaistava kalastusrikkomus. Ravusta ja ravustuksesta on saatavilla tiivis tietopaketti mm. Ahven.net sivustolla, eli osoitteessa; https://ahven.net/wp-content/uploads/2019/04/rapu_netti.pdf