Yleistä kalastuksesta

Yleiskalastusoikeudet

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus. Alle 18 -vuotiaalla ja 65 vuotta täyttäneellä ei ole kalastonhoitomaksuvelvoitetta, eli he saavat kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä hoitomaksua suorittamatta niillä vesialueilla, missä kalastusta ei muutoin ole rajoitettu (ks. taulukko lupajärjestelmästä).  Osassa vesistä kalastusta on eri päätöksin rajoitettu, niistä löytyy tietoa Kalastusrajoitus.fi sivustolta.

Kalastusta Suomessa on esitelty tiivistetyssä muodossa mm. Kalatalouden Keskusliiton esitteessä, johon pääset tutustumaan linkin Lue esite kautta.

Kalastusrajoitus.fi

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus. Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelusta löytyy tietoa, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Palvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset.
Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tiedot rajoituksista päivitetään palveluun arkipäivisin.
Linkki: https://kalastusrajoitus.fi

Kalastonhoitomaksu

Kalastonhoitomaksu on monelle kalastajalle olennaisin kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä.  Maksamisen tarpeen määrittää kalastajan syntymäpäivä, ei syntymävuosi. Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaamiseen ei tarvita kalastuslupia, vaan ne kuuluvat yleiskalastusoikeuksiin.  Onkiminen ja pilkkiminenkään ei ole sallittua kaikkialla mm. lohikalavesiksi luettavilla virta-alueilla (yleisimmin koskialueet).  Varmistu luvallisista alueista ennen kalastusta vaikkapa kurkistamalla Kalatusrajoitus.fi sivustoa!
Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, mutta ei kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa vapaa-ajan kalastukseen myös Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä. Verkkopalvelusta Kalastusrajoitus.fi voi tarkistaa karttapohjalta kalastuskiellot sekä -rajoitukset koko Suomen laajuisesti.
Lisätietoa kalastonhoitomaksusta: https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastonhoitomaksu.html

Kalatalousaluetta koskevat kalastusrajoitukset

Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen virtavesillä on voimassa siian, taimenen ja lohen syysrauhoitus (ks. Pyyntimittataulukko).
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki virtavesillä saaliiksi joutuvat siiat, taimenet ja lohet on viipymättä laskettava takaisin veteen oli niiden kunto mikä hyvänsä. On myös muistettava, että rasvaevällinen taimen on aina ja kaikilla Keski-Pohjanmaan kalatalousalueen vesillä rauhoitettu.
Ravun rauhoitus alkaa 1.11. ja myös ankerias on tähän vuodenaikaan rauhoitettu.
Rauhoitetun tai alamittaisen kalan hallussapidosta tai kalastuksesta voidaan määrätä sakon lisäksi seuraamusmaksu, joka on mm. rasvaevällisen taimenen osalta 3.260 euroa.
Säädösten lisäksi vesialueiden omistajat ja kalastusoikeuden haltijat ovat voineet asettaa säädöksiä tiukempia ajallisia tai paikallisia kalastusrajoituksia.

Ravustusta saa harjoittaa ainoastaan vesialueen omistajan luvalla (ja suorittamalla kalastonhoitomaksun).  Keski-Pohjanmaalla esiintyy rapua enää paikallisesti ja harvahkosti eivätkä rapukannat ole olleet viime vuosina ravustusta  kestävällä tolalla.  Jokirapukantojen heikentymiseen on ollut useita syitä, joista rapurutto on merkittävin. Rapurutto on taas aiheutunut monissa tapauksissa ihmistoimista (mm. siirtämällä täplärapua vesistöön tai ravustamalla samoilla pyydyksillä useilla eri alueilla).  Rapuruton leviämisen estämiseksi on tärkeää noudattaa erityistä varovaisuutta ravustusvälineiden siirroissa alueilta toisille.  Parempi olisi, ettei rapupyydyksiä siirrettäisi vesistön alueelta toiselle ennen perusteellista desinfiointia tai ollenkaan.  Täplärapua ei saa istuttaa Keski-Pohjanmaan alueelle ja sen siirtäminen Keski-Pohjanmaan vesiin on kalastulain perusteella rangaistava kalastusrikkomus.  Ravusta ja ravustuksesta on saatavilla tiivis tietopaketti mm. Ahven.net sivustolla, eli osoitteessa; https://ahven.net/wp-content/uploads/2019/04/rapu_netti.pdf .